silloin mä kaipaan sua

Nyt on sitten Liinun, Juliuksen, Sannan ja minun vuoro olla kipeinä. No, onneksi minä en ole kovin pahasti kipeä, aamut vain on yhtä tuskaa.
Harmittaa kovasti muiden puolesta kun tosiaan lähdetään ke sinne Barcelonaan! No, toivottavasti paranevat edes vähän siihen mennessä!

Tänään touhusin Vilhon kanssa suurimman osan ajasta. Poika rupeaa pikkuhiljaa olemaan taas oma itsensä kun kuume on laskenut ja olo rupeaa helpottumaan enemmän ja enemmän päivä toisensa jälkeen.
Aamusta oltiin ulkona, minulla pyöri pyykit koneessa ja istuttiin ihanassa auringonpaisteessa hetki. Sanna vei Lianan kouluun ja odotin niin kauan että se tuli kotiin, että lähdin sitten Vilhon kanssa pienelle kävelylle. Käytiin kaupassa ja Vilho lauleli melkein koko matkan Ihhahhaata, ja jos ei laulanut jonakin hetkenä niin jutteli ummet ja lammet muista asioista. Sannalle sanoinkin tässä yksi päivä että Vilho on viime aikoina ruvennut vasta selittämään asioita kunnolla ja enempi samalla tavalla mitä 1½ vuotta vanhempi isoveli! Ja herrasta on tosiaan tullut niin pikkuvanha ja on toisaan siinä iässä tällä hetkellä että muistaa varmasti kaiken mitä oot sanonut ja ihme kyllä, juuri sopivissa tilanteissa niitä möläyttelee. Tänäänkin tein jotain, mitä en Vilhon mielestä olisi saanut tehdä (en nyt muista mitä) ja herra totesi mulle että "MITÄ minä juuri sanoin sinulle! Sanoinko että noin ei tehdä, sanoinko!". Ja myönnän, olen itse sanonut ihan samat sanat joskus Vilholle, joten pitää vissiin ruveta varomaan sanojaan taas vaihteeksi :D

Mutta tosiaan. Kaupan jälkeen mentiin pikkupuistoon ja napsin pari kuvaa pojasta.

..pienestä pitäen



Puistosta tosiaan otettiin suunnaksi Crescent, missä käydään harva se päivä kattomassa sorsia. Siellä on aina vaan ne kaksi samaa sorsaa ja toisella on nokka halki, raukka.
Ja jokaikinen kerta kun siellä käydään ja ollaan lähdössä, Vilho huutaa pari kertaa että "heippa sorsat" tai "bye bye duck". Ihana poika!

Kotona oltiin hetki ulkona, pistin pyykkiä kuivumaan ja muuta. Sitten ruvettiin syömään ja pistin pojan pihalle nukkumaan. Sellaisella säällä oli varmaan mukava nukkua rattaissa pelkässä vaipassa! Ja oikeasti, koko päivä oli niiiiin kuuma että ette uskokaan!
Juliuskin oli nukkumaan mennyt, Sanna lähtenyt asioille ja Liinu katteli telkkaria olohuoneessa. Minä sitten siinä pistin toisetkin pyykit kuivumaan, siivosin koko alakerran ja ruoankin tein, kaikki reilussa tunnissa, oon kyllä aika pro nykyään kun touhuan täällä aina niin kovasti! Tai no, alakerran (lähinnä keittiön kun siellä oon aika paljon) pidän kunnossa, mutta oma huone on aina välillä kaaoksen jäljiltä! Mutta onneksi joskus ne siivouskohtaukset tulee myös niin että siivoan oman huoneeni lattiasta kattoon ja oon taas tyytyväinen itseeni! :)

Päiväunien jälkeen syötiin Vilhon kanssa välipalaa ulkona (mehua ja jogurttia) ja sen jälkeen leikkasin pojilta kynnet kun olivat päässeet taas niin pahasti kasvamaan!
Julius lähti ennen kolmea Sannan mukaan hakemaan Lianaa koulusta ja me oltiin Vilhon kanssa, yllätys yllätys, ulkona! Naapuriin tuli sitten rekka ja sitähän piti sitten päästä katsomaan. Ennen tienvarteen menoa pikku-ukko tuli mun luokse ja totesi näillä sanoin: "Hanna.. että minä näen kuorma-auton, minä tulen sinun syliin". Ja herrahan kiipesi mun syliin kun istuin puutarhatuolilla. Ja lopulta, kun ei nähty kunnolla korkeiden aitojen yli, piti mennä tienvarteen katsomaan isoa rekkaa. Oli poika ihan innoissaan, ihana pikku-ukko! <3>