Scandinavian Party @ The Warwick, London

Lauantaina 16.pvä oli Scandinavian "MAY" Party Lontoon Warwickissa.
Itse suuntasin Lontooseen klo 15.58 lähtevällä junalla, ja etsin S1:n ja T:n Camden Townista. Haettiin occ license-kaupasta parit juomat, mentiin Mornington Crescentin aukiolle ja jauhettiin paskaa. Tupakkaa kului, ja oli mukavaa. Näkyi paljon vaaleanpunaisia ISOJA autoja.
Siitä otettiin bussi, suuntana piti olla Trafalgar Square, mutta bussi vaihtoi määränpäätä kesken matkan (mitä vittua, niinpä) ja jäätiin pois Holbornin metroasemalla. Otettiin metro ja päästiin hetkessä Trafalgar Squarelle.
Siellä kohdattiin S2:nen, löydettiin McDonald's ja VESSA. Muut syöpöttelivät siellä, itse hain viereisestä Sparista ihana tulista kanapatonkia, vettä ja tupakkaa.
S2:n kanssa otettiin Charing Crossin asemalta metro Piccadillylle, koska kello läheni uhkaavasti 21 ja haluttiin halvemmalla sisälle bileisiin. S1 ja T jättäytyivät kokonaan porukasta meidän suunnatessa Piccadillylle.

Parin mutkan kautta löydettiin itsemme Warwickista ja tultiin siihen tulokseen että hengataan yläkerrassa hetki tai kaksi ennen kuin suunnataan alakertaan, ettei olla ihan ensimmäisten joukossa.

Hieman ennen kymmentä tosiaan painuttiin alakertaan, nautittiin juomista, suht hyvästä musiikista (vaikkakin tyhmästä DJ:stä).
Riitti juttuseuraa. Minulle tarjottiin ruusuja, en ottanut vastaan.
Minulta kysyttiin että puhunko ruotsia vai tarvitsenko opetusta, ei ja ei.

Eräs mies myös pyysi minulta puntaa itselleen että saisi ruokaa. Totesin että sorry, no can do, että pitää juoda itse lisää niin ei riitä rahat ruokaan. Sain sitten saarnan siitä kuinka ei pitäisi juoda koska silloin kaikki miehet näyttää hyviltä ja aamulla herää ruman miehen vierestä. Totesin että siinä vaiheessa voi juosta karkuun jos siltä tuntuu.
Lopulta tämä ko. herra pyysi mua viemään sen mun kotiin. Ei muuten päässyt, koska kyseessä oli tapaus jonka vierestä en haluaisi ikinä herätä.

Bileiden loputtua otimme S2:n kanssa suunnaksi jonkun paikan josta saisimme ruokaa. Löydettiin halpa paikka, mutta vaihdoimme paikkaa koska sieltä ei herunut enää lämmintä ruokaa; olivat juuri meidän nenän edestä vetäneet kyltin pois, haistakaa paska.

Löydettiin pikkukauppa josta ostettiin vettä ja sipsejä. Myyjä oli sitä mieltä että kukaan ei oikeasti osta erikseen tavaroita, kun maksettiin erikseen ostoksemme.

S2 jankutti koko ajan että pidä laukusta kiinni ja kyllähän minä pidin, kun käskettiin! :p

Seikkailujen jälkeen löysimme itsemme Tottenham Court Roadilta, ja saimme seuraa joka ei olisi välttämättä ollut tarpeellista.
Karistimme tyypin kannoiltamme, istuimme alas koska oltiin eksyneitä ja kaivoin bussikartan esille. Sama kaveri tuli siihen taas, halusi minut kuulemma mukaansa. Loppuvaiheessa huusin tapaukselle että "you can go now, so BYE BYE". Eihän se tajunnut mennä, vaikka ainakin kymmenen kertaa sille huusin. S2:kin sille huusi ja ukko vain totesi että puhuu mulle eikä sille -.-
No, sitten siihen tuli joku tuntematon tyyppi, jonka sukupuolesta ei vieläkään ole tietoa, ja ajoi sen pois. Tiedä mitä se sille sanoi, ei muistu nyt mieleen :D

Löysimme itsemme Oxford Streetiltä ja liian monien minuuttien, parin yöbussin, ja kammottavan kävelymatkan jälkeen löysimme itsemme hieman ennen klo 05.00 (vai olisiko se ollut 04.30) Waterloon juna-asemalta ja eihän se paska ollut auki.
Aukesi se kuitenkin 5.30 ja pääsimme vihdoinkin sisälle, vaikkakin siellä oli kylmä.
Ulkona odottaessa sisälle pääsyä eräs hampaaton mies tuli kuiskailemaan "wanna have some fun?", joo ei pelkoa, ei saanut mitään hupia minulta.

Sisällä istuttiin kovilla ja kylmillä penkeillä, nuokuttiin ja etsittiin S2:sen avaimia, joita ei lopulta ikinä löytynyt, paska homma :(

Kellonaikaa en muista, mutta joskus sain itselleni ruokaa ja S2 sai kahvia, olo parani huomattavasti vaikka väsymys vaan kasvoi.

Klo 8.47 hyppäsin junaan ja ummistin silmäni, reilu tunti aikaa nukkua. En minä kyllä nukkunut, torkuin. En kyllä olisi edes uskaltanut nukkua, kun oli niin pelottava konduktööri; AINA kun se ohi meni totesi että "you're allright, my love?". Hyi voin vaan sanoa. Yritin hymyillä sievästi, vaikka oksetti :)

Hieman jälkeen klo 10 pääsin Farnboroughin asemalle, hieman jälkeen 12 tuli kyyti. Ja olisin tosiaan muuten odottanut kauemmin Waterloossa, mutta ajatus lämpösestä junasta kuulosti niin hyvältä (vaikkakin se oli vaan hetkellistä) ja sen takia hengasin asemalla 2 tuntia.
Torkuin kotiin tultua pienen hetken, ja lopulta panin su-iltana nukkumaan klo 21.06, kun takana oli valvottuja tunteja 35.