Thanks, finska

Takana astetta mukavampi Lontoon reissu. Aikaa tuli tapettua melkein 12 tuntia, laskien siitä hetkestä kun kotoa lähdin ja tänne tulin takaisin. Mutta oli kyllä sen kaiken arvoista, ostin taas kerran kaikkea ihanaa; Primarkille oli tullut kivoja kesävaatteita!

Päivähän alkoi sillä, että pienten seikkailujen jälkeen löydettiin itsemme S1 kanssa Marble Archista, jonne S2 itsensä kanssa löysi hieman meidän jälkeemme. Pyörittiin Oxford Streetillä, tuhlattiin rahoja ja puhuttiin kakkaa. Tytöt lupailivat tulla joskus Suomessa käymään meilläkin päin baareilemassa, jei!
S1 lähti kohti kotia ennen minua ja S2:sta, ja neidin saatettuamme metroasemalle, otimme suunnaksi pubin. Löytyihän niitä, mutta mikään ei tuntunut kivalta. Eksyttiin erääseen pieneen mukavaan puistoon Golden Squarella ja tapettiin aikaa reilu tunti juoruten. Siitä otimme suunnaksi metroaseman ja menimme kohti Leicester Squarea, jossa minä tiesin olevan mukavan baarin.
Ja taas kerran näkyi tuttuja naamoja; viimeksi samassa baarissa käydessä portsari oli varma että minun seurassa ollut T olisi ollut 17, vaikka T on oikeasti minua vuoden vanhempi. Ja samainen kaveri oli varma että minä olen suomalainen. Ja jep, sama kaveri oli tälläkin kertaa ovella vastassa ja kun kaivoimme henkkareita, tämä kyseli vain että "finska? finska? finska?". Oltiin vaan että joojoo, ollaan ollaan. Ukkohan naureskeli makeasti kun meidän henkkarit näkyi ja plaaplaa, omituinen mies.
Otimme parit, ja suuntasimme pihalle istumaan. Jauhoimme taas kerran enemmän tai vähemmän asiaa ja tapettiin aikaa aika lahjakkaasti.
Poistuessamme portsari totesi vain että "thanks, finska". Ja S2:sen reagoiminen siihen pysyköön muiden ihmisten ulottumattomissa, ei semmoisia asioita voi kaikkien kuullen julkaista! ;)

Ei mutta tosissaan, siitä saimme suunnaksi Souvenirs-kaupan josta mukaan tarttui taas kaikkea söpöä ja ihanaa, ja jotka on _oikeasti_ tarpeellisia! :p

Siitä taas kerran suuntana toimi metroasema, jossa jakauduimme kumpikin omiin suuntiimme. Pitkän ja raskaan junamatkan jälkeen olin vihdoin Farnboroughissa puoli 10 aikaan, ja otin suunnaksi kodin.

Eipä sitä oikeasti ole muuta sanottavaa, kuin että kiitokset tytöille mukavasta päivästä, otetaan joskus isommalla porukalla uusiksi! :)