paljon enemmän kuin mikään muu

Vilholla puskee pientä flunssaa päälle. Se on niin hauska katseltavaa kun poika aivastaa! Sillä suu oikeasti väpättää silleen hassusti, ja tulee sellaisia pärrä-ääniä, tiedättekö? Ja jos niitä tulee parikin putkeen, niin voi juma kun ei naurusta tule loppua! Ja sitten kun minä nauran, niin Vilhokin nauraa!

Meillä oli Vilhon kanssa tänään kiva päivä! Kun vietiin Julius nurseryyn ja kaupan kautta päästiin kotiin, pistettiin musiikkia soimaan ja laulettiin ja Vilho tanssi mulle! Ja muutenkin, se lapsi oli tänään kuin herran enkeli. Kertaakaan ei minulle kiukutellut, ei huutanut, ei jättänyt mitään tekemättä. Ja vain nauroi koko ajan. Teki sen kanssa mitä tahansa, niin naurua riitti! Ihanaa kun kerrankin oli päivä, jonka aikana poika ei kertaakaan MINUN kanssani kitissyt jostain turhanpäiväisestä :)

Vilho on myös siitä ihana, kun sen ottaa päiväunilta, niin se ei halua pois sylistä ollenkaan ja painaa aina pään rinnuksille ja kietoo kätensä kaulaan, hellyydenkipeä lapsi :')

Juliuskin on ollut tänään yllättävän kiltisti mun kanssa! Aamullakaan ei kitissyt yhtään, vaikka sanoin sille että tänään on nursery-päivä ja tänään laitetaan nursery-paita päälle ja piste, asiasta ei keskustella. Mukisematta pisti paidan päälle ja lähti vielä innoissaankin nurseryyn! Kyseli koko ajan, että joko mennään, joko mennään kun puin Vilhoa! Hassu poika :)

Pistin Vilhon päiväunille hieman ennen puoltapäivää ja puoli yhden aikaan lähdettiin hakemaan Juliusta nurserysta; Vilho nukkuen rattaissa. Juliuksella oli paljon asiaa ja kertoi paljon juttuja siitä mitä tekivät kavereitten kanssa kolmen tunnin ajan. Paljoa en ymmärtänyt, kun poika puhui kuin papupata, sekaisin suomea ja englantia! Mutta sen ymmärsin, että kiva päivä oli ollut!
Kotiin päästyämme jätin Vilhon ulos rattaisiin nukkumaan, laitoin Juliukselle ruoan, ja kuunneltiin musiikkia kanssa. Julius pisti sitten vinttiin päiväunille ja minä pääsin tekemään päivän hommia; pyykit kuivumaan, imurointia, ruoanlaitto.
Hieman jälkeen puoli kolmen, Vilhon nukuttua kolme tuntia, kävin hakemassa sen sisälle, olihan raukka jo herännytkin. Päätettiin sitten, että herätetään samalla se isoveikka, ettei se nuku koko iltapäivää, kaksi tuntia sen ikäiselle on ihan hyvä määrä :) Vilho kävi sitten tosiaan herättämättä Juliuksen, hyppi raukan päällä ja huuteli kovaan ääneen MOI. Taisi koko kortteli herätä ;)

Välipalan jälkeen puettiin pihavaatteet päälle, haettiin pyörät autotallista ja lähdettiin kohti isoa puistoa! Julius polki ihan itse koko matkan hienosti sinne, Vilhon pyörässä oli sellainen työntökeppi, eli minä hoidin sen kaiken homman, kun Vilho vain istui kyydissä ja ohjaili koko ajan joko autotielle tai sitten päin aitoja ja puskia. Reilu peli!

Reilu tunti viihdyttiin sillä reissulla ja oltiin ihan nälkäisiä kun päästiin; onneksi lihamureke ja perunamuusi oli tehty jo poikien päikkäreitten aikaan!
Syötiin siinä ja siinä samassa Sanna ja Liinu tulivat kotiin ja minä pääsin vetäytymään huoneeseeni. Torkuin joku reilu puoli tuntia, suuntasin kauppaan, luin tytöille iltasadun ja nyt olen tässä. Takana pitkä päivä muksujen kanssa, mutta silti pidän siitä touhuamisesta. Nyt kun täällä on vihdoin ruvennut olemaan lämpimämmät ilmat, eikä vettä tihku kovin usein ja aurinko jaksaa paistaa, niin pojat viihtyy pyörien kanssa pitkään ja on muutenkin mukavampaa käydä puistoissa ja muualla, kun ei ole niin märkiä kaikki keinut ja liukumäet.

Ja nyt taas pikkuhiljaa unimaahan, että pääsee taas uuteen työpäivään pikkuhiljaa!